Men vem är hen?

Voittajafiilikset, Ruotsin tentistä napsahti A (asteikko täällä on jenkkityyliin A-F), mutta okei kyseessä oli alkeiskurssi niin että sietikin mennä hyvin :D Tänään olin seitsemän tuntia ruotsalaisten ruotsinopiskelijoiden kielioppiluennolla, ja oli hassua huomata, että kielioppisäännöt olivat minulle paljon selkeämpiä kuin luennolle osallistuneille ruotsalaisille, jotka tietysti puhuvat siitä huolimatta paljon minua sujuvammin. Mutta oli jotenkin älytöntä, että muut edes miettivät sivulauseen sanajärjestystä, kuka nyt ei muista että KON SU KIE PRE, heh. Ruotsissa ei näytä olevan myöskään yleisesti tiedossa se, että kaikki suomalaiset opiskelevat koulussa ruotsia, moni olettaa että sitä opiskellaan vain rannikolla.

Täällä on meneillään ihan älytön myllytys sukupuolineutraalista kasvatuksesta, ehkä se on ehtinyt jo Suomeenkin, lehdissä kirjoitellaan vanhemmista jotka eivät kerro kenellekään lapsiensa sukupuolta ja pukevat lapsensa oranssiin, ettei vaatteiden perusteella voi päätellä onko lapsi tyttö vai poika. Lapsille on myös annettu nimet, joiden perusteella ei voi päätellä sukupuolta (esim Sasha). Mutta. Suurin suukopu on syntynyt persoonapronomineista, ihmisiin kun viitataan hon tai han, mutta nämä perheet eivät käytä kumpaakaan, vaan puhuvat lapsistaan sukupuolineutraalilla pronominilla, jota ei ainakaan vielä ole hyväksytty virallisesti. Hen. Muusta täällä ei sitten juuri puhutakaan tällä hetkellä. Toistaiseksi ei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, miten 'hen' taipuu (vrt. hon-henne, han-honom), eli keskustelua riittänee vielä joksikin aikaa. Kiivas vastarinta on sitä mieltä, että lapsista tulee transvestiittejä, jos heihin viitataan sanalla hen. Onneksi suomenkieliset säästyvät moiselta kiistalta. Hän.

Viime viikonlopun kisasin muiden vaihtareiden kanssa Snö6-tapahtumassa. Se on opiskelijafest, jossa tiimit kilpailevat keskenään ja juovat kotiviiniä minkä kerkiävät. Meidän joukkue oli pukeutunut Ruotsin jalkapallomaajoukkueeksi ja voitimme paras puku -kisan! Viime viikonloppuna Ruotsin armeija ampui 42 tykinlaukausta Ruotsin uuden kruununperillisen kunniaksi, ja Härnösand oli yksi viidestä paikkakunnasta joilla paukuteltiin. En ollut kylläkään kuulemassa, samaan aikaan toisaalla Snö6 velvoitti minua. Ei ole opiskeluvuodet menneet hukkaan, koko joukkue oli ylpeä siitä, kuinka nopeasti pystyin syömään kokonaisen Marie-keksipaketin ja juomaan kolme lasia kotiviiniä kun käskettiin (ja sekuntikello juoksi).

Hei ja pienesti paikallisesta muodista! Joka toisella vastaantulijalla on täällä päällä punainen toppatakki karvahupulla, eli todennäköisesti villitys on ohi ensi talveen mennessä, mutta rantautunee Suomeen niillä main. Kaikenikäisillä naisilla on pipo (teko)turkistupsukalla, tai sitten venäläistyylinen iso karvalakki. Kenkinä kiilakorot tai maiharit ja villasukat lahkeiden päällä. Näin:

Tällä viikolla on tullut vastaan sanoja, jotka eivät mun mielestä kuulosta yhtään siltä, mitä ovat:

suck – huokaus (sarjakuvissa käytetään paljon, meni hetki tajuta mitä tarkoittaa)

tax, en, ar – mäyräkoira

fjäril – perhonen

fiffig – nokkela

paxa – olla eka, shotgun-tyylisesti varata paikka esim autossa

fimpa – tumpata

P.S. Vapise Härnis, Viivi tulee ylihuomenna! Jee!

Viikko 8, fettisdagen

Laskiaispullantuoksuiset terveiset Härnösandista! Semlor, sanovat, vaikka sehän on sämpylä Suomessa. Hyvää joka tapauksessa! Laskiaispullien lisäksi olen ruotsalaistunut siinä määrin, että syön järkyttäviä määriä täkäläisten kansallisapetta näkkileipää. Tähän asti näkkileipä on kuulunut mun mielestä lähinnä kouluruokailuun, mutta täällä mulla menee yksi iso paketti viikossa. Olen myös perehtynyt maakuntiin ja lääneihin viime aikoina, paikalliset kun tuntuvat hahmottavan maatansa enemmän alueittain kuin esimerkiksi kaupunkien sijaintien perusteella. Asun siis Norrlandissa, joka on maan harvimmin asuttu mutta suurin alue. Alueisiin perehtyessäni olen myös oppinut, että suomalaisille tuttujen maakuntakukkien ja -eläinten lisäksi ruotsalaisilla maakunnilla on muun muassa maakuntahyönteinen, maakuntasieni, maakuntasammal, maakunta-alkuaine ja maakuntaomena. Niin että täällä jättipuupistiäisen ja sillihaperon mailla mennään!

Olen myös oppinut, että ruotsalaiset puhuvat hyvin harvoin päivämääristä, kaikkea aikaan liittyvää käsitellään viikoittain. Aluksi mulla oli hieman hahmotusvaikeuksia, mutta nyt olen tottunut jo ottamaan kalenterin esille ja pläräilemään viikkoja kun aletaan puhua ajankohdista. Toki tentit ynnä muut ilmoitetaan päivämäärän perusteella, mutta aina samassa yhteydessä ilmoitetaan, että maanantai 12.3. on sitten viikolla 11. Suurimmalla osalla tapaamistani ruotsalaisista on iPhone, jonka suurin puute heidän mielestään on se, ettei iPhonen kalenterissa ole viikojen numeroita.

Olin viime viikolla (viikko 7) turkkilaisen Ezgin kanssa alakoulun eppuluokkalaisten koulupäivää seuraamassa. Ezgi opiskelee opettajaksi, ja minä menin mukaan muuten vaan kun en ole koskaan ruotsalaisessa koulussa ollut. Lapset opettelivat laskemaan viiteentoista, johon omakin kielitaito onneksi riitti, he. Söpöjä olivat ja kyselivät kovasti että ”Ska du bli fröken här? Snälla!”, mutta en nyt ainakaan vielä ole vaihtamassa alaa. Lauloimme lasten kanssa ”Porsaita äidin oomme kaikki” suomeksi ja ruotsiksi, ja opettelimme kirjainta J. Aloittavat muuten englannin opiskelun täällä superaikaisin, opettaja kyseli vähän väliä oppilailta muiden oppituntien lomassa aihepiiriin liittyviä sanoja englanniksi, ja lapset olivat tosi taitavia, tiesivät aina että femton on fifteen tai että morfar ja farfar on grandfather.

Mulla oli ruotsin ykköskurssin tentti viime viikolla, joka oli onneksi tosi helppo, mutta johon sisältyi teksti, jossa väitettiin että joulupukki on ruotsalainen. Naurettavaa! Laitoin marginaaliin huomautuksen, että ei muuten pidä paikkaansa. En ole saanut vielä arvosanaa, katsotaan kuinka käy, hehee. On muuten myös täysin uskomatonta, että suomalaisen kotiäidin huippuinnovaatio kuivauskaappi ei ole toistaiseksi rantautunut edes tänne naapurimaahan. Kaikilla on jotkut Ikea-hökötykset tiskipöydän reunalla. Alan ehkä viedä kuivauskaappia maailmalle jos viestinnän työt eivät ota tuulta alleen.

Sitä ennen hieman ruotsia:

Kan jag få se din legitimation? - Näytäpä henkkarit.

stamkund – kanta-asiakas

ståuppkomiker – stand up -koomikko

jantelagen – Janten laki, mainitaan suunnilleen joka päivä sanomalehdessä jossain yhteydessä, peräisin A. Sandemosen kirjasta ja tarkoittaa sitä, että itseään ei saa pitää muita parempana

en nypa – hyppysellinen

vidrig – vastenmielinen

vederbörlig – asiaankuuluva

nattåg – yöjuna, josta putoaa yllättäen yksi t pois (natt + tåg)

Europé, europeiska

Nyt on mennyt jo melkein kuukausi siitä, kun rantauduin Härnösandiin, oho! Kurssit ovat kuitenkin käynnistyneet kunnolla vasta ihan hiljattain, ja ekan ruotsinläksyn lähetin juuri opelle (”Hej Camilla, hur mår du? Jag mår bra. Jag heter Irma-Liisa och jag gillar musik.”). Tilasin myös paikallisen sanomalehden kuukauden ilmaisjakson, ja se on osoittautunut tosi hyväksi ruotsin opiskelun kannalta. Dagens Nyheterin nettisivut ovat niin ikään ahkeran lueskelun kohteena, mutta siellä on niin paljon ärsyttäviä heiluvia ja vilkkuvia mainoksia, että paperilehti kotiin kannettuna on oikein kivaa vaihtelua.

Suomen presidentinvaaleja seurattiin täällä mun mielestä aika vähän, ainakin printtimedian puolella, telkkaria mulla ei ole niin siitä en osaa sanoa. Härnösandin alueella keskustelu käy kuumana lähinnä uuden curling-hallin puolesta ja vastaan (vrt. ikiaihe konserttisali Jyväskylään). Radiossa juttelivat vaaleista jonkin verran, Sverige Radion toimittajat vertailivat muun muassa ehdokkaiden ruotsinkielisiä haastatteluita. Ja kuten jo Facebookin puolella ehdin hihitellä, pääsin korjaamaan radiotoimittajaa, joka puhui koko lähetyksen ajan Paavo Haavistosta Pekka Haaviston sijaan. Ihan suorassa lähetyksessä pahoittelivat, mutta lisäsivät kuitenkin, että heidän mielestään Haavisto näyttää joka tapauksessa enemmän Paavolta kuin Pekalta, he.

Meidän presidentivaaleja ahkerammin täällä on seurattu jo jonkin aikaa Ruotsin Euroviisukarsintoja, jotka käynnistyivät viime viikonloppuna, mutta joista on jauhettu jo ainakin kuukausi. (Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että varsinaiset kisat käydään 22.-26.5. Azerbaidžanissa.) Esikarsinnat ovat nimeltään Melodifestivalen, ja mulla meni hetki että tajusin että se on sama asia kuin Euroviisut, että ihan oikeasti niihin valmistaudutaan koko kansakunnan voimin jo nyt. Homma on siis vedetty ihan käsittämättömiin mittasuhteisiin, esiintyjäehdokkaita oli hakenut mukaan noin 3500, joka on kaiken lisäksi kuulemma muutama sata vähemmän kuin viime vuonna. Helmikuun aikana on neljä televisoitua osakilpailua eri puolilla Ruotsia, joissa jokaisessa on kahdeksan eri esiintyjää. Lisäksi maaliskuussa on vielä Andra Chansen -karsinta esikarsinnoissa toiseksi jääneille, ja edelleen varsinainen skaba, jossa Ruotsin edustaja toukokuun oikeaan kisaan ratkeaa. Ja ihmiset siis ihan oikeasti seuraa kaikkea tätä aktiivisesti. Huh hei, diggi-loo, diggi-ley!

Olenkin tässä Euroviisujen hengessä viikon sisään opiskellut eri Euroopan kansallisuuksia ruotsiksi, ja siinä sivussa kaupunkien nimiä. Siinä on kyllä yksi historian virheistä, kääntää nyt kaupunkien nimiä! Koskee siis kaikkia muitakin kieliä, mutta taas pitää opetella Ateena, Venetsia ja Tallinna uusiksi. Oslo sentään lienee sama kaikilla kielillä, Norjalle 12 pistettä! Suomeksi 'espanjalainen' kattaa kaikki sen maalaiset, ihmiset ja eläimet, täällä eritellään spansk, spanjor ja spanjorska erikseen, ja sitten on niitä, jotka voivat olla belgisk, belgier, belgare tai belgiska (puhumattakaan niistä, jotka ovat estnisk, estländsk, est, estländare, estiska tai estländska). Tuntuu, että näitä ei ole kyllä ikinä käsitelty koulussa, tai sitten olen nukkunut pommiin tältä tunnilta. Mutta olen askarrellut hienon taulukon seinälle näistä, ja muutenkin mun sanastot on alkaneet kivuta seinille luettaviksi. Tällä viikolla tavoitteena opetella puhumaan muunmanterelaisista.

Sillä välin:

hetting – kuumis

husband – house band, talon oma bändi (eikä esim aviomies)

spark(stöttning) – potkukelkka, jolla siistit tyypit ja mummot siinä sivussa pistelee menemään pitkin Härnösandin katuja, hehee

snösläde - lumikola

jajamen – tottakai, mutta käytetään mun mielestä missä yhteydessä vaan,”no niin”-tyylisesti

tålamod – kärsivällisyys

nyckelfärdig – ihan valmiista rakennuksesta

vovve – hauva

snuskgubbe - namusetä

tvi! - hyi!

Det är onsdag idag och klockan är halv två

Terveisiä melkein-Lapista! Vaikka suunnilleen Jyväskylän tasalla mennään, niin täällä on maisemat ihan kuin Lapissa, tuntureita ja laskettelurinteitä ja kukkuloita on kaikkialla. Toistaiseksi en ole vielä ehtinyt talviurheilemaan, mutta olosuhteet olis siihen oivat. Muut vaihtarit on kotoisin pääosin etelämmästä ja ihan kauhuissaan kun viikonlopuksi on luvattu -15 astetta, huu! Ne on muutenkin ihan sekaisin kun täällä on niin pimeetä, niillä on unirytmi heilahtanut nurin kurin ja ne yrittää raukat syödä jotain yrttivalmisteita että tulis uni iltasella. Mulle on onneks aika tuttua tää talvi ja tämmönen, eikä varsinaista kulttuurishokkia oo päässyt tulemaan. Itse asiassa Suomi ja Ruotsi on mun mielestä vielä samankaltaisemmat kuin ennakolta odotin, jotenkin aattelin että olis selkeempiä eroja. Ruotsi nähdään mun mielestä Suomessa vähän niinkun isoveljenä, suurempi ja jotenkin siistimpi, ne on niin fresh ja niin paljon avoimempiakin kuin me, muka. En nyt siis puhu omasta mielipiteestäni, vaan siitä miten mun mielestä yleisesti ajatellaan. Mutta ainakin täällä Västernorrlandissa (Länsi-Norlanti, kummallista muuten kun täähän on itärannikolla...) ihmiset ja meininki muutenkin on ihan sitä tuttua puttua mitä Suomessakin. Jännää on myös se, että ruotsalaiset omien sanojensa mukaan pitävät kansaansa vähän tuppisuina ja ei niin avoimina uusille ihmisille, vaikka itse olen aina ajatellut että se on jotenkin juuri suomalaisia kuvaava stereotypia! Hienoa täällä on se, että melkein kaikki vessat kaikkialla on tasavertaisuuden nimissä unisex, niin että sitä iänikuista naisten vessajonoa ei pääse samanlailla syntymään. Piste Ruotsille :D


Naapurien suhteen on ollut jännät paikat, mua vastapäätä ja mun seinänaapurina asuvat typykät oli viime viikolla kans vähän sekaisin unirytmissään, niillä ravas läpi yön koko ajan jotain ihme hiippareita kylässä jotka paisko ovia ja riiteli niitten kanssa. Lauantaiaamuna herättiin Johanin kanssa siihen että poliisi paukutti naapurin ovea ja otti tytön lopulta talteen. En siis ihan tiedä, mitä naapurustossani on meneillään, mutta juuri nyt on ainakin rauha maas ja huoltomiehillä hyvä tahto, asentavat tuossa käytävässä parhaillaan uutta ovea hajotetun tilalle. Lauantaina kävin äänestämässä ja vähän ostoksilla Johanin kanssa, ja illalla käytiin Örnsköldsvikissä katsomassa jääkiekkoa Fjällräven Centerissä. Elitserien MODO-Växjö olivat vastakkain, loppulukemat 6-2. Kannatin varulta Växjöä kun seurueessa oli mukana tosifani, mutta MODO vei.

Espanjan luennot täällä vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin mitkään mun opinnoista tähän saakka. Asiat, joita tähän mennessä on käyty läpi on tosi helppoja ja ne tekisi vain mieli juosta läpi, mutta koska luennot on siis online niin jotain teknisiä ongelmia tai muuta säätöä on koko ajan, jonkun mikki ei toimi, toinen ei kuule mitään, joku on saanut väärän linkin eikä pääse mukaan luennolle, ja sitten koko ryhmä odottelee että se Helsingborgin Håkan virittää sen mikkinsä kuntoon. Pitää myös olla varovainen ettei itse lipsauttele, mulla on yleensä mikki kiinni kun en puhu, mutta toissapäivänä se oli jäänyt vahingossa päälle ja päivittelin espanjaksi ääneen kun dios mío meinas mennä hermo siihen säätämiseen. Ei onneksi tullut muilta sanomista, he. Espanjan ope on onneksi tosi kiva espanjalainen Lucía.

Käyn täällä yhden venäläis-moldovialais-espanjalaisen tytön kanssa salilla, tai siis enhän mä missään salilla käy, mut niissä bodypumpeissa ja coreissa ja spinningeissä ja näissä. Salin omistaja on 22-vuotias nainen ja ehdolla vuoden härnösandilaiseksi! Kävin jo sitäkin äänestämässä. Nyt yritän lueskella hieman ruotsia, sain luvan tenttiä ruotsin ykköskurssin läpi ilman luentoja, koska muut osanottajat eivät ole siis ikinä opiskelleet sanaakaan ruotsia, niin tentissä kysellään kellonaikoja, viikonpäiviä ja muuta melko tuttua. Det är onsdag idag och klockan är halv två.

Denna veckans ordlista:

gnissla tänder – narskutella hampaita
skynda sig - kiiruhtaa
en brud – mimmi tms naista tarkoittava
sliten – kulunut
nött - kulunut
snabel-a – kärsä-a eli @
dugga – tihkuttaa, mutta myös jonkin sortin pikku tentti tenttinen kesken kurssin
knarkkvart – huumeluola
målvakt, er - maalivahti
back, ar – puolustaja
forward, ar – hyökkääjä
offside – paitsio

Puss å kram! <3