Ei saa peittää

Elely Ruotsissa ilman ruotsalaista henkilötunnusta on välillä hankalaa. Täkäläiset heittelevät sotuaan kaikille kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, ja sitä myös kysytään tosi usein. Videovuokraamossa kaikki sujui hyvin siihen saakka, kunnes kävi ilmi että minulla on vain suomalainen sotu. ”Då blir det problem.” (Ei siitä kyllä oikesti mitään ongelmaa tullut, mutta henkilötunnuksen puutteeseen suhtaudutaan kaikkialla vakavasti.) Prepaid-liittymän lataaminen netissä on mahdotonta ilman ruotsalaista henkilötunnusta. Ruotsalaisille nettisivuille rekisteröityminen ja nettikaupoista ostamista varten tarvitsee lähes poikkeuksetta kirjata itsensä sisään ruotsalaisella personnummerilla. Kuntosalin jäseneksi kirjautuessani oli ongelmia sotun puutteen takia. Aluksi yritin heittää suomalaisen henkilötunnukseni peliin, koska ruotsalainen henkilötunnus on periaatteessa hyvin samannäköinen, ensin syntymäaika, viiva, ja sitten neljä tunnistenumeroa. Erona on se, että täällä aloittavat kirjaamisen syntymävuodesta, sitten tulee kuukausi ja päivä, joten suomalainen ppkkvv-malli on sekoittanut pakkaa vielä enemmän. Onnekseni satuin saamaan hakemani työn kääntäjänä (!!!), ja joudun hankkimaan ruotsalaista personnummeria vastaavan samordningsnummerin, jota voin sitten heitellä peliin aina tarvittaessa. Töistä en vielä tiedä sen enempää, mutta ystävällinen Auto Svar oli kommentoinut näytetekstejäni ja kertoi pitäneensä niistä. Nyt odottelen samordningsnummeria että voin ottaa työt vastaan, ilman sitä ei onnistu.


Turkkilaiset vaihtarit tekevät harjoittelua alakouluissa täällä Härnösandissa, ja ohjaavana opettajana kahdelle heistä toimii eppuluokan opettaja, joka on myös dekkarikirjailija. Fatma ja Duygu olivat kysyneet, onko opettajan kirjoja käännetty englanniksi, jotta he voisivat lukea niitä, mutta kirjailija-opettaja oli kertonut, että hänen kirjojaan on toistaiseksi käännetty vain suomeksi. Turkkilaiset olivat kertoneet, että heillä on täällä suomalainen ystävä, ja Annika Sjögren oli lykännyt tytöille mukaan minulle tuotavaksi signeeratun suomenkielisen kirjansa ”Mereltä käy myrsky”. Kirjan nimellä ei ole juurikaan tekemistä juonen kanssa, eikä teos ehkä muutenkaan lukeudu dekkarien kirkkaimpaan kärkeen, mutta on ollut ihan älyttömän hauskaa lukea kirjaa, koska sen tapahtumapaikkana on Härnösand! Olen iltalenkeillä kierrellyt päähenkilöiden kotikatuja ja säpsähdellyt kun pimeällä kadulla on yhtäkkiä tullut joku vastaan. Sjögren on kirjottanut kaksi muutakin Härnösandiin sijoittuvaa kirjaa, jotka ajattelin etsiä täältä kirjastosta iltalenkkien iloksi.


Näiden kohta kolmen kuukauden aikana, jotka olen viettänyt Ruotsissa vastaan on tullut yllättävän paljon suomalaisia sukunimiä. Eniten on tietenkin johanssoneita, anderssoneita, karlssoneita ja nilssoneita, mutta pekästään Johanin kavereista löytyy myös Paavola, Koivisto, Rissanen ja Käppinen. Yksikään kohtaamani suomalaisella sukunimellä varustettu ruotsalainen ei ole osannut sanaakaan suomea, mutta he kaikki ovat maininneet, että heillä on ehkä vielä suomalaisia sukulaisia Jakobstadissa = Pietarsaaressa. Parinkymmenentuhannen asukkaan kaupungiksi aika hyvin, he. Sitä paitsi huijasin hiukan, KAIKKI ruotsalaiset osaavat vähintään yhden lauseen suomea. ”Ei saa peittää” on jostain syystä iskostunut lämpöpatterin varoitustarrasta koko kansakunnan takaraivoon. Tämän lisäksi osa tutuistani täällä on opetellut muutaman hyödyllisen fraasin suomeksi (ehkä pietarsaarelaiset ovat olleet apuna): rattikelkka, vesipuhveli, ryppytissi, heitä homo voltti, lakkalikööri...

Tässä yhtä hyödyllisten sanojen lista toisella kotimaisella:


jänkare – jenkki
tik – narttu
lik – ruumis
rimlig – kohtuullinen
senilsnöre – se nauha mistä setien ja tätien silmälasit roikkuu
förfallodag – eräpäivä
mysa – olla mukavasti
hylla – kunnioittaa, kannattaa jotakuta (eikä hyllyttää, kuten pitkään annoin itseni ymmärtää)
gumma – eukko, gubben vastapari
kaxig – rehvakas
skärmdump – ruutukaappaus (esim lehdessä kuva jostain nettisivusta)

+ svensk bit – viimeinen pala kakkua, jota kukaan ei kehtaa syödä ja se homehtuu jääkaappiin

Elämän kevät

Mistä tietää kevään tulleen? Aika kulkee kolminkertaisella nopeudella talveen verrattuna. Kolme viikkoa on mennyt yhtäkkiä suitsait sukkelaan. Viivi oli täällä mun luona tän kuun alussa pitkän viikonlopun, jonka aikana ehdittiin katsella Sundsvallia ja syödä siellä uuniperunaa, käydä Fjällrävenin tehtaanmyymälässä ja Ö-vikissä, kokata suomalainen illallinen kansainväliselle köörille (pinaattilettuja, karjalanpiirakoita ja salmiakkia, meni kuin kuumille kiville, paitsi salmiakki), grillata chorizoa ja halloumia ja heilua Härnösandin yössä, kirpparillakin käytiin ja syötiin kevään ekat jätskit. Oli k-i-v-a-a !!!

Arkeen paluu sujuikin sitten tehokkaasti espanjan fonetiikan avulla, mulla oli viikko sitten tentti johon piti lukea yli satasivuinen pruju vuodelta 1967. Teksti käsitteli yleisimpiä virheitä, joita ruotsalaiset tekevät lausuessaan espanjaa, eikä tentissä kysytty siitä mitään. Mutta tulipahan luettua ruotsiksi espanjasta. Mulla oli myös ruotsin kielen kakkoskurssin tentti, jota varten yritin vähän kertailla kanssa. Ruotsin tentissä oli kymmenen sivua (!), mutta se oli kuitenkin melko helppo. Kirjoitin myös aineen otsikolla Min favoritplats i hela världen (mummula), ja ope vissiin tykkäsi, hyvin meni jee.

Varma kevään merkki on myös kesätyöpaniikki. Koska kevät ei ole vielä kovin pitkällä, eihän, varsinaiseen paniikkiin ei olla vielä päästy, mutta yhden jos toisenkin hakemuksen olen ehtinyt tässä kuluneiden viikkojen aikana kirjoitella. Hain jo helmikuussa harjoitteluun kevään ajaksi tänne paikalliseen mainostoimistoon, ja vastasivat sieltä että ottavat minut oikein mielellään 15. lokakuuta alkaen. Kiitti. Hain myös viime viikolla osa-aikatöitä kääntäjänä kevääksi (ruotsista ja englannista suomeksi), kun sattuivat etsimään suomenkielistä viestinnän opiskelijaa siihen tehtävään. Työnäytteinä piti kääntää tuulivoimaa koskeva teksti ja kirjoittaa oma teksti silmien laserleikkauksista. Tällä viikolla kuulemma ottavat yhteyttä, jos ottavat. Pitäkää peukkuja! Ruotsalaiset muuten kirjaimellisesti pitävät niitä nyrkkinsä sisässä kun toivottavat onnea, he.

Opiskelu- ja työnhakuhommien vastapainoksi käytiin yksi päivä Johanin ja sen opiskelukavereitten kanssa uimassa, oli sairaan kivaa pitkästä aikaa, en edes muista millon oisin ollu viimeksi! Ainakaan uimahallissa. Tai no okei kylpylässä käytiin Johanin kaa muutama viikko sitten kanssa, mutta ei sitä lillimistä ja liukumäkiä lasketa. Tällä kertaa mummot veti juoksuvöissään ja minä rinnalla, pojat pelastussukelteli jotain muoviukkeleita altaan pohjasta. Vaihtareiden kanssa ollaan rentouduttu pitämällä leffailtoja, viimeksi katsottiin turkkilaisten tyttöjen leffa Babam ve Oğlum, englanniksi My father and my son, suosittelen! Itkeä saa ja nauraa. Leffojen lisäksi meillä on parin viikon välein international dinners, eri maista olevat kokkaavat perinteisiä ruokiaan muille. Rima on korkealla Viivin ja mun pinaattilettujen jälkeen joista kirjaimellisesti taisteltiin, huomisiltana turkkilaiset pistävät pöydän koreaksi.

Ja hei kiitos saamistani korteista, ovat ilostuttaneet minua kovasti! Muutenkin menee oikein hyvin ja hymyilyttää. Kevätriemua täältä sinne, puss å kram!

Taannoisen naisten päivän kunniaksi laitan sanalistan sijaan liitteeksi listan naisista, joita koko Ruotsi kuuntelee juuri nyt:

Ruotsiksi

Alice B

Laleh

Melissa Horn

Veronica Maggio

Englanniksi

Amanda Fondell

Amanda Mair

First Aid Kit

Laleh

Lykke Li

Rebecca & Fiona

Musik non stop!

Men vem är hen?

Voittajafiilikset, Ruotsin tentistä napsahti A (asteikko täällä on jenkkityyliin A-F), mutta okei kyseessä oli alkeiskurssi niin että sietikin mennä hyvin :D Tänään olin seitsemän tuntia ruotsalaisten ruotsinopiskelijoiden kielioppiluennolla, ja oli hassua huomata, että kielioppisäännöt olivat minulle paljon selkeämpiä kuin luennolle osallistuneille ruotsalaisille, jotka tietysti puhuvat siitä huolimatta paljon minua sujuvammin. Mutta oli jotenkin älytöntä, että muut edes miettivät sivulauseen sanajärjestystä, kuka nyt ei muista että KON SU KIE PRE, heh. Ruotsissa ei näytä olevan myöskään yleisesti tiedossa se, että kaikki suomalaiset opiskelevat koulussa ruotsia, moni olettaa että sitä opiskellaan vain rannikolla.

Täällä on meneillään ihan älytön myllytys sukupuolineutraalista kasvatuksesta, ehkä se on ehtinyt jo Suomeenkin, lehdissä kirjoitellaan vanhemmista jotka eivät kerro kenellekään lapsiensa sukupuolta ja pukevat lapsensa oranssiin, ettei vaatteiden perusteella voi päätellä onko lapsi tyttö vai poika. Lapsille on myös annettu nimet, joiden perusteella ei voi päätellä sukupuolta (esim Sasha). Mutta. Suurin suukopu on syntynyt persoonapronomineista, ihmisiin kun viitataan hon tai han, mutta nämä perheet eivät käytä kumpaakaan, vaan puhuvat lapsistaan sukupuolineutraalilla pronominilla, jota ei ainakaan vielä ole hyväksytty virallisesti. Hen. Muusta täällä ei sitten juuri puhutakaan tällä hetkellä. Toistaiseksi ei ole saavutettu yksimielisyyttä siitä, miten 'hen' taipuu (vrt. hon-henne, han-honom), eli keskustelua riittänee vielä joksikin aikaa. Kiivas vastarinta on sitä mieltä, että lapsista tulee transvestiittejä, jos heihin viitataan sanalla hen. Onneksi suomenkieliset säästyvät moiselta kiistalta. Hän.

Viime viikonlopun kisasin muiden vaihtareiden kanssa Snö6-tapahtumassa. Se on opiskelijafest, jossa tiimit kilpailevat keskenään ja juovat kotiviiniä minkä kerkiävät. Meidän joukkue oli pukeutunut Ruotsin jalkapallomaajoukkueeksi ja voitimme paras puku -kisan! Viime viikonloppuna Ruotsin armeija ampui 42 tykinlaukausta Ruotsin uuden kruununperillisen kunniaksi, ja Härnösand oli yksi viidestä paikkakunnasta joilla paukuteltiin. En ollut kylläkään kuulemassa, samaan aikaan toisaalla Snö6 velvoitti minua. Ei ole opiskeluvuodet menneet hukkaan, koko joukkue oli ylpeä siitä, kuinka nopeasti pystyin syömään kokonaisen Marie-keksipaketin ja juomaan kolme lasia kotiviiniä kun käskettiin (ja sekuntikello juoksi).

Hei ja pienesti paikallisesta muodista! Joka toisella vastaantulijalla on täällä päällä punainen toppatakki karvahupulla, eli todennäköisesti villitys on ohi ensi talveen mennessä, mutta rantautunee Suomeen niillä main. Kaikenikäisillä naisilla on pipo (teko)turkistupsukalla, tai sitten venäläistyylinen iso karvalakki. Kenkinä kiilakorot tai maiharit ja villasukat lahkeiden päällä. Näin:

Tällä viikolla on tullut vastaan sanoja, jotka eivät mun mielestä kuulosta yhtään siltä, mitä ovat:

suck – huokaus (sarjakuvissa käytetään paljon, meni hetki tajuta mitä tarkoittaa)

tax, en, ar – mäyräkoira

fjäril – perhonen

fiffig – nokkela

paxa – olla eka, shotgun-tyylisesti varata paikka esim autossa

fimpa – tumpata

P.S. Vapise Härnis, Viivi tulee ylihuomenna! Jee!

Viikko 8, fettisdagen

Laskiaispullantuoksuiset terveiset Härnösandista! Semlor, sanovat, vaikka sehän on sämpylä Suomessa. Hyvää joka tapauksessa! Laskiaispullien lisäksi olen ruotsalaistunut siinä määrin, että syön järkyttäviä määriä täkäläisten kansallisapetta näkkileipää. Tähän asti näkkileipä on kuulunut mun mielestä lähinnä kouluruokailuun, mutta täällä mulla menee yksi iso paketti viikossa. Olen myös perehtynyt maakuntiin ja lääneihin viime aikoina, paikalliset kun tuntuvat hahmottavan maatansa enemmän alueittain kuin esimerkiksi kaupunkien sijaintien perusteella. Asun siis Norrlandissa, joka on maan harvimmin asuttu mutta suurin alue. Alueisiin perehtyessäni olen myös oppinut, että suomalaisille tuttujen maakuntakukkien ja -eläinten lisäksi ruotsalaisilla maakunnilla on muun muassa maakuntahyönteinen, maakuntasieni, maakuntasammal, maakunta-alkuaine ja maakuntaomena. Niin että täällä jättipuupistiäisen ja sillihaperon mailla mennään!

Olen myös oppinut, että ruotsalaiset puhuvat hyvin harvoin päivämääristä, kaikkea aikaan liittyvää käsitellään viikoittain. Aluksi mulla oli hieman hahmotusvaikeuksia, mutta nyt olen tottunut jo ottamaan kalenterin esille ja pläräilemään viikkoja kun aletaan puhua ajankohdista. Toki tentit ynnä muut ilmoitetaan päivämäärän perusteella, mutta aina samassa yhteydessä ilmoitetaan, että maanantai 12.3. on sitten viikolla 11. Suurimmalla osalla tapaamistani ruotsalaisista on iPhone, jonka suurin puute heidän mielestään on se, ettei iPhonen kalenterissa ole viikojen numeroita.

Olin viime viikolla (viikko 7) turkkilaisen Ezgin kanssa alakoulun eppuluokkalaisten koulupäivää seuraamassa. Ezgi opiskelee opettajaksi, ja minä menin mukaan muuten vaan kun en ole koskaan ruotsalaisessa koulussa ollut. Lapset opettelivat laskemaan viiteentoista, johon omakin kielitaito onneksi riitti, he. Söpöjä olivat ja kyselivät kovasti että ”Ska du bli fröken här? Snälla!”, mutta en nyt ainakaan vielä ole vaihtamassa alaa. Lauloimme lasten kanssa ”Porsaita äidin oomme kaikki” suomeksi ja ruotsiksi, ja opettelimme kirjainta J. Aloittavat muuten englannin opiskelun täällä superaikaisin, opettaja kyseli vähän väliä oppilailta muiden oppituntien lomassa aihepiiriin liittyviä sanoja englanniksi, ja lapset olivat tosi taitavia, tiesivät aina että femton on fifteen tai että morfar ja farfar on grandfather.

Mulla oli ruotsin ykköskurssin tentti viime viikolla, joka oli onneksi tosi helppo, mutta johon sisältyi teksti, jossa väitettiin että joulupukki on ruotsalainen. Naurettavaa! Laitoin marginaaliin huomautuksen, että ei muuten pidä paikkaansa. En ole saanut vielä arvosanaa, katsotaan kuinka käy, hehee. On muuten myös täysin uskomatonta, että suomalaisen kotiäidin huippuinnovaatio kuivauskaappi ei ole toistaiseksi rantautunut edes tänne naapurimaahan. Kaikilla on jotkut Ikea-hökötykset tiskipöydän reunalla. Alan ehkä viedä kuivauskaappia maailmalle jos viestinnän työt eivät ota tuulta alleen.

Sitä ennen hieman ruotsia:

Kan jag få se din legitimation? - Näytäpä henkkarit.

stamkund – kanta-asiakas

ståuppkomiker – stand up -koomikko

jantelagen – Janten laki, mainitaan suunnilleen joka päivä sanomalehdessä jossain yhteydessä, peräisin A. Sandemosen kirjasta ja tarkoittaa sitä, että itseään ei saa pitää muita parempana

en nypa – hyppysellinen

vidrig – vastenmielinen

vederbörlig – asiaankuuluva

nattåg – yöjuna, josta putoaa yllättäen yksi t pois (natt + tåg)

Europé, europeiska

Nyt on mennyt jo melkein kuukausi siitä, kun rantauduin Härnösandiin, oho! Kurssit ovat kuitenkin käynnistyneet kunnolla vasta ihan hiljattain, ja ekan ruotsinläksyn lähetin juuri opelle (”Hej Camilla, hur mår du? Jag mår bra. Jag heter Irma-Liisa och jag gillar musik.”). Tilasin myös paikallisen sanomalehden kuukauden ilmaisjakson, ja se on osoittautunut tosi hyväksi ruotsin opiskelun kannalta. Dagens Nyheterin nettisivut ovat niin ikään ahkeran lueskelun kohteena, mutta siellä on niin paljon ärsyttäviä heiluvia ja vilkkuvia mainoksia, että paperilehti kotiin kannettuna on oikein kivaa vaihtelua.

Suomen presidentinvaaleja seurattiin täällä mun mielestä aika vähän, ainakin printtimedian puolella, telkkaria mulla ei ole niin siitä en osaa sanoa. Härnösandin alueella keskustelu käy kuumana lähinnä uuden curling-hallin puolesta ja vastaan (vrt. ikiaihe konserttisali Jyväskylään). Radiossa juttelivat vaaleista jonkin verran, Sverige Radion toimittajat vertailivat muun muassa ehdokkaiden ruotsinkielisiä haastatteluita. Ja kuten jo Facebookin puolella ehdin hihitellä, pääsin korjaamaan radiotoimittajaa, joka puhui koko lähetyksen ajan Paavo Haavistosta Pekka Haaviston sijaan. Ihan suorassa lähetyksessä pahoittelivat, mutta lisäsivät kuitenkin, että heidän mielestään Haavisto näyttää joka tapauksessa enemmän Paavolta kuin Pekalta, he.

Meidän presidentivaaleja ahkerammin täällä on seurattu jo jonkin aikaa Ruotsin Euroviisukarsintoja, jotka käynnistyivät viime viikonloppuna, mutta joista on jauhettu jo ainakin kuukausi. (Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että varsinaiset kisat käydään 22.-26.5. Azerbaidžanissa.) Esikarsinnat ovat nimeltään Melodifestivalen, ja mulla meni hetki että tajusin että se on sama asia kuin Euroviisut, että ihan oikeasti niihin valmistaudutaan koko kansakunnan voimin jo nyt. Homma on siis vedetty ihan käsittämättömiin mittasuhteisiin, esiintyjäehdokkaita oli hakenut mukaan noin 3500, joka on kaiken lisäksi kuulemma muutama sata vähemmän kuin viime vuonna. Helmikuun aikana on neljä televisoitua osakilpailua eri puolilla Ruotsia, joissa jokaisessa on kahdeksan eri esiintyjää. Lisäksi maaliskuussa on vielä Andra Chansen -karsinta esikarsinnoissa toiseksi jääneille, ja edelleen varsinainen skaba, jossa Ruotsin edustaja toukokuun oikeaan kisaan ratkeaa. Ja ihmiset siis ihan oikeasti seuraa kaikkea tätä aktiivisesti. Huh hei, diggi-loo, diggi-ley!

Olenkin tässä Euroviisujen hengessä viikon sisään opiskellut eri Euroopan kansallisuuksia ruotsiksi, ja siinä sivussa kaupunkien nimiä. Siinä on kyllä yksi historian virheistä, kääntää nyt kaupunkien nimiä! Koskee siis kaikkia muitakin kieliä, mutta taas pitää opetella Ateena, Venetsia ja Tallinna uusiksi. Oslo sentään lienee sama kaikilla kielillä, Norjalle 12 pistettä! Suomeksi 'espanjalainen' kattaa kaikki sen maalaiset, ihmiset ja eläimet, täällä eritellään spansk, spanjor ja spanjorska erikseen, ja sitten on niitä, jotka voivat olla belgisk, belgier, belgare tai belgiska (puhumattakaan niistä, jotka ovat estnisk, estländsk, est, estländare, estiska tai estländska). Tuntuu, että näitä ei ole kyllä ikinä käsitelty koulussa, tai sitten olen nukkunut pommiin tältä tunnilta. Mutta olen askarrellut hienon taulukon seinälle näistä, ja muutenkin mun sanastot on alkaneet kivuta seinille luettaviksi. Tällä viikolla tavoitteena opetella puhumaan muunmanterelaisista.

Sillä välin:

hetting – kuumis

husband – house band, talon oma bändi (eikä esim aviomies)

spark(stöttning) – potkukelkka, jolla siistit tyypit ja mummot siinä sivussa pistelee menemään pitkin Härnösandin katuja, hehee

snösläde - lumikola

jajamen – tottakai, mutta käytetään mun mielestä missä yhteydessä vaan,”no niin”-tyylisesti

tålamod – kärsivällisyys

nyckelfärdig – ihan valmiista rakennuksesta

vovve – hauva

snuskgubbe - namusetä

tvi! - hyi!

Det är onsdag idag och klockan är halv två

Terveisiä melkein-Lapista! Vaikka suunnilleen Jyväskylän tasalla mennään, niin täällä on maisemat ihan kuin Lapissa, tuntureita ja laskettelurinteitä ja kukkuloita on kaikkialla. Toistaiseksi en ole vielä ehtinyt talviurheilemaan, mutta olosuhteet olis siihen oivat. Muut vaihtarit on kotoisin pääosin etelämmästä ja ihan kauhuissaan kun viikonlopuksi on luvattu -15 astetta, huu! Ne on muutenkin ihan sekaisin kun täällä on niin pimeetä, niillä on unirytmi heilahtanut nurin kurin ja ne yrittää raukat syödä jotain yrttivalmisteita että tulis uni iltasella. Mulle on onneks aika tuttua tää talvi ja tämmönen, eikä varsinaista kulttuurishokkia oo päässyt tulemaan. Itse asiassa Suomi ja Ruotsi on mun mielestä vielä samankaltaisemmat kuin ennakolta odotin, jotenkin aattelin että olis selkeempiä eroja. Ruotsi nähdään mun mielestä Suomessa vähän niinkun isoveljenä, suurempi ja jotenkin siistimpi, ne on niin fresh ja niin paljon avoimempiakin kuin me, muka. En nyt siis puhu omasta mielipiteestäni, vaan siitä miten mun mielestä yleisesti ajatellaan. Mutta ainakin täällä Västernorrlandissa (Länsi-Norlanti, kummallista muuten kun täähän on itärannikolla...) ihmiset ja meininki muutenkin on ihan sitä tuttua puttua mitä Suomessakin. Jännää on myös se, että ruotsalaiset omien sanojensa mukaan pitävät kansaansa vähän tuppisuina ja ei niin avoimina uusille ihmisille, vaikka itse olen aina ajatellut että se on jotenkin juuri suomalaisia kuvaava stereotypia! Hienoa täällä on se, että melkein kaikki vessat kaikkialla on tasavertaisuuden nimissä unisex, niin että sitä iänikuista naisten vessajonoa ei pääse samanlailla syntymään. Piste Ruotsille :D


Naapurien suhteen on ollut jännät paikat, mua vastapäätä ja mun seinänaapurina asuvat typykät oli viime viikolla kans vähän sekaisin unirytmissään, niillä ravas läpi yön koko ajan jotain ihme hiippareita kylässä jotka paisko ovia ja riiteli niitten kanssa. Lauantaiaamuna herättiin Johanin kanssa siihen että poliisi paukutti naapurin ovea ja otti tytön lopulta talteen. En siis ihan tiedä, mitä naapurustossani on meneillään, mutta juuri nyt on ainakin rauha maas ja huoltomiehillä hyvä tahto, asentavat tuossa käytävässä parhaillaan uutta ovea hajotetun tilalle. Lauantaina kävin äänestämässä ja vähän ostoksilla Johanin kanssa, ja illalla käytiin Örnsköldsvikissä katsomassa jääkiekkoa Fjällräven Centerissä. Elitserien MODO-Växjö olivat vastakkain, loppulukemat 6-2. Kannatin varulta Växjöä kun seurueessa oli mukana tosifani, mutta MODO vei.

Espanjan luennot täällä vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin mitkään mun opinnoista tähän saakka. Asiat, joita tähän mennessä on käyty läpi on tosi helppoja ja ne tekisi vain mieli juosta läpi, mutta koska luennot on siis online niin jotain teknisiä ongelmia tai muuta säätöä on koko ajan, jonkun mikki ei toimi, toinen ei kuule mitään, joku on saanut väärän linkin eikä pääse mukaan luennolle, ja sitten koko ryhmä odottelee että se Helsingborgin Håkan virittää sen mikkinsä kuntoon. Pitää myös olla varovainen ettei itse lipsauttele, mulla on yleensä mikki kiinni kun en puhu, mutta toissapäivänä se oli jäänyt vahingossa päälle ja päivittelin espanjaksi ääneen kun dios mío meinas mennä hermo siihen säätämiseen. Ei onneksi tullut muilta sanomista, he. Espanjan ope on onneksi tosi kiva espanjalainen Lucía.

Käyn täällä yhden venäläis-moldovialais-espanjalaisen tytön kanssa salilla, tai siis enhän mä missään salilla käy, mut niissä bodypumpeissa ja coreissa ja spinningeissä ja näissä. Salin omistaja on 22-vuotias nainen ja ehdolla vuoden härnösandilaiseksi! Kävin jo sitäkin äänestämässä. Nyt yritän lueskella hieman ruotsia, sain luvan tenttiä ruotsin ykköskurssin läpi ilman luentoja, koska muut osanottajat eivät ole siis ikinä opiskelleet sanaakaan ruotsia, niin tentissä kysellään kellonaikoja, viikonpäiviä ja muuta melko tuttua. Det är onsdag idag och klockan är halv två.

Denna veckans ordlista:

gnissla tänder – narskutella hampaita
skynda sig - kiiruhtaa
en brud – mimmi tms naista tarkoittava
sliten – kulunut
nött - kulunut
snabel-a – kärsä-a eli @
dugga – tihkuttaa, mutta myös jonkin sortin pikku tentti tenttinen kesken kurssin
knarkkvart – huumeluola
målvakt, er - maalivahti
back, ar – puolustaja
forward, ar – hyökkääjä
offside – paitsio

Puss å kram! <3

Kuvia täältä

Minä ja Martat yhdessä ystävinä

Härnösand

Koti ja kamalat kiinalaisverhot

Mun ikkuna: toinen kerros, toinen vasemmalta. Alla olevassa kuvassa lipputankojen välissä vahingossa :)

Kotikatu Storgatan

Shärmin takaa

Olen nyt ollut nyt parin viikon verran härnösandilainen, ja opittuani paikkakunnasta hieman lisää ajattelin kirjoittaa siitä myös tänne. Vierailulle halajavat ovat siis varsin tervetulleita, ja minulta onkin jo kysytty miten tänne löytää perille (ja yksi vieras on jo lippunsa varannut, välkommen!). Alla kartta, ja kunnan hassu majavavaakuna! Tänne pääsee siis Tukholmasta junalla (tosin ei perille asti, vaihto bussiin Sundsvallissa) tai bussilla nopeimmillaan neljässä ja puolessa tunnissa, ja halpalentoyhtiö Sundvallsflyg lentelee myös väliä Tukholma-Härnis. Epävarmempaa on lauttaliikenne Vaasa-Uumaja -välillä, laivayhtiö on ilmeisesti mennyt jo konkurssiin, mutta ajelee kuulemma vielä kevään ajan joitakin vuoroja.


Kuluneen parin viikon aikana olen oppinut, että suurin osa kaupunkia on saarella, ja siltoja onkin täällä siellä täällä. Kaupunki on myös maankuulu curling-lukiostaan, jossa valtakunnan taitavimmat jäänhinkkaajat ovat kuulemma kaikki opiskelleet. Eksyin tänään iltakävelyllä curling-hallille, ja siellä ne tosiaan jynssäsivät jäätä pikkuharjoilla teknomusiikin pauhatessa taustalla. Täällä hortoillessani olen myös huomannut, että kaupungissa ei ole ehkä yhtään yli kolmekerroksista asuintaloa. Täällä on paljon on puusta rakennettuja kartanoita tai omakotilinnoja, eli vähän niin kuin puukerrostaloja. Nättiä! Ruotsalaisilla on myös tapana pitää joka ikisellä ikkunalla pientä pöytälamppua. Syytä tähän he eivät osaa itsekään selittää, mutta kaikilla palaa joka ikkunassa pieni (Ikea-)lamppu, oltiin kotona tai ei. Kaunista, vaikkei ehkä kovin energiaystävällistä.

Reilu viikko sitten kävin Sundsvallissa ennakkoäänestämässä Suomi-seuran talolla. Taivalsin läpi tuulen ja tuiskun melkein tunnin suuntaansa, koska äänestyspaikkana toimiva Suomi-seuran talo on jossain ihan myllyjärvellä. Toivoin salaisesti, että homma olisi ratkennut ekalla kierroksella, eikä tarvetta toiselle äänestysvaellukselle olisi tullut, he. Googlemapsin ohjeilla löysin kuitenkin kivasti perille ja pääsin antamaan ääneni monen sundsvallilaistuneen eläkeläisen ohella. Herttainen vaalivirkailijatäti ohjasi minut suomeksi äänestämään ”shärmin taakse”. Kansalaisvelvollisuuteni täytettyäni täytin paikallisvelvollisuuteni ja kävin Ikeassa, se kun on sopivasti puolivälissä matkalla Sundsvallista Härnösandiin. Olen myös ehtinyt ottaa tuntumaa Härniksen yöelämään, joka on melko vilkasta ottaen huomioon että pubeja on koko kaupungissa yksi ja yökerhoja yhtä monta. Nattklubben on tietenkin nimeltään Svenssons, alla todistusaineistoa. Vaihtareista paikalle on minun lisäkseni tullut jo kaksi puolalaista, joiden molempien nimi on Marta, ja muutama espanjalainen. Odotamme vielä turkkilaisia, tsekkiläisiä ja lisää espanjalaisia saapuviksi.


Yliopistolla ensimmäisen kurssin introduktion oli tänään, Spanska A -kurssilaisten kanssa kokoonnuttiin netissä ja saatiin ohjeita. En ole koskaan aiemmin ollut sellaisilla nettiluennoilla, kaikki osanottajat on online yhtäaikaa nettikameroiden ja kuulokkeiden kanssa ja sitten jutellaan niinkun normiluennolla. Olen ainut kurssin osanottaja joka on Härnösandissa, muut ottivat osaa esimerkiksi Tukholmassa, Madridissa ja Fuengirolassa. Jännää. Muuten toimi ihan hyvin, mutta jonkun koira haukkui koko ajan taustalla ja välillä kaikui kauheasti. Mutta eiköhän se tästä ton spanskan kanssa, ja ehkä svenskankin, oon tutustunu paikallisiin ja pariin naapuriinkin jo. Ruotsalaisten reaktio puhumaani ruotsiin on kyseenalainen, toisaalta sanovat että hyvin menee, mutta aina ensimmäistä kertaa jonkun tavatessaan saa kuulla, että puhuu muumi-kieltä. Täällä siis muumit puhuvat suomenruotsia. Asiaa ei helpota se, että lempinimeni muistuttaa läheisesti Janssonin hahmojen nimiä, ja niinpä suurin osa tapaamistani ruotsalaisista kutsuu minua Muumiksi. Maamma ma ma ma maammaa ma maammaaa, paa pa pa paaappa paa paa pa paapaaaa....

Omien kurssien alkua odotellessa kävin kuunteluoppilaana ruotsin kielen aineopintojen kurssilla. Paikalle päästyäni kävi ilmi, että minun lisäkseni paikalle oli vaivautunut yksi opiskelija, ja että luennoilla käsitellään keskiaikaista ruotsia. ”Eentidh laa leonit j buskonen oc soff.” Wähän quin Runebergin textejä, muttha ruotsixi. Kuulostaa ääneen lausuttuna haltijakieleltä. Kuuntelin kiltisti, mutta okei, olihan se aika waikeeta. Johan tuli onneksi kotoaan etelästä tänne mestoille eilen, siltä saa ensiapua kielipulmiin ja muutenkin aika ihanaa että sekin on nyt täällä. Alla kuluneella viikolla vastaan tulleet sanat, var så god!


betala kontant – maksaa käteisellä
prick – täsmälleen, tasan
skrock - taikausko
nykter – selvä (raittiinaolosta)
mejlbomba – lähettää ahkerasti sähköpostia samalle vastaanottajalle
nypon – ruusunmarja
röd dag – pyhäpäivä
kläpp – kilikellon kieli
i nöd och lust – myötä- ja vastoinkäymisissä
pytteliten - pikkuruinen

Här är Irma-Liisa, hon kom redan idag

Intouduin pitkästä aikaa kirjoittelemaan tänne kun tajusin, että Portugalin vaihtoa varten perustamani blogi on nimetty niin, että se passaa myös tähän kevääseen. Tällä kertaa siis Ruotsissa, opinahjona Mittuniversitetet.

Olen kolmatta päivää Härnösandissa, ja aikeenani on vaihto-opiskella täällä tuleva kevät. Hankin vaihtopaikan itsenäisesti vaihto-ohjelmien ulkopuolelta, ja kaikki järjestelyt sujuivat uskomattoman helposti ja hyvin. Oli siis ilmeistä, että jokin tulisi vielä menemään pieleen. Tästä lisää tuonnempana. Tähän väliin kerrottakoon, että ensimmäiset päivät Ruotsissa kuluivat ongelmitta etelässä Boråsissa Johanin perheen luona. Oli tosi ihanaa, perhe oli mukava, pikkuveli puhelias ja kaverit kivoja! Huomasin myös ymmärtäväni kieltä paljon enemmän kuin odotin, oikeastaan kaiken. Uusia sanoja on tietenkin tullut vastaan paljon, tämän tekstin alle olen listannut päällimmäisinä mieleen jääneet.

Boråsissa kului pitkä viikonloppu, jonka aikana oltiin partiokokouksessa, shoppailtiin ja nähtiin Johanin kavereita ja sukua. Ja koko ajan nautittiin kahvia ja pullaa = fika. Maanantai-iltana hyppäsin yöjunaan, jonka oli määrä viedä minut Örnsköldsvikiin (ruotsalaisetkin kutsuvat paikkaa nimellä Ö-vik, ettei tarvitse ihan kokonaan lausua), josta oli tarkoitus jatkaa bussilla Härnösandiin. Yöjuna oli jo lähtiäisiksi 45 minuuttia myöhässä, ja Tukholmaan tultaessa jo reilut kaksi tuntia jäljessä aikataulusta. Minun oli määrä astua junasta ulos aamuviideltä Ö-vikissä ja vaihtaa bussiin, mutta ennen iltayhdeksää kuulutettiin, että ”Tämä on viimeinen kuulutus ennen aamua. Tiedoksi Ö-vikiin menijöille: juna ei pysähdy lainkaan Ö-vikissä, vaan sinne matkustavien tulee jäädä pois Mellanselissä, josta järjestetään bussikuljetus Ö-vikiin”. Tai no, samma på svenska siis. Tässä vaiheessa minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, missä kyseinen Mellansel sijaitsi, tai milloin mahdollisesti olisimme siellä. Arvelin, ettei lisätietoa ole tulossa, koska kuulutus mainittiin illan viimeiseksi ja lähdin nukkumavaunustani etsimään junan henkilökuntaa. He kertoivat, että ”odotamme vastaantulevaa liikennettä”, ja että kukaan ei tiedä, milloin saavumme Mellanseliin. Valtion Rautatiet toimii siis täällä samaan malliin kuin kotomaassa. En ollut ihan varma, milloin pitäisi olla valmis hyppäämään ulos junasta, mutta asetin herätyksen aamuneljäksi, koska aikataulun mukaan Mellanselissä piti konnarin mukaan olla klo 04.30. Siellä oltiin klo 07.10. En uskaltanut nukkua enää neljän jälkeen, kun kukaan ei edelleenkään tuntunut tietävän, milloin ollaan perillä. Kun Mellanseliin viimein päästiin, bussi vei Ö-vikiin, josta toinen bussi toi Härnösandiin varsin mallikkaasti. Hain avaimet pieneen yksiööni, nukuin muutaman tunnin, kävin kaupassa ja aloin siivoilla kämppää.

Asun Storgatanilla, mikä kuulostaa melko mahtipontiselta, ja on oikeasti pienen Härnösandin vilkkain katu. Kotikadultani löytyy muun muassa mongolialainen ravintola, ihana lamppukauppa, hard rock -pubi Härnösand Jugend, intialaisen pitämä mitävaan-kauppa, jossa myydään kaikkea valokaapeleista makkaraan ja lentolippuihin, juusto- ja herkkukauppa (ah!), Härnö Pizza ja tietenkin H&M. Vieruskorttelissa on Ruotsin jazz-muusikoiden viime vuonna parhaaksi äänestämä jazz-klubi. Katu on nätisti valaistu ja olen suunnilleen ainut koko kaupungissa, jonka ikkunassa ei roiku valaistua joulutähteä. Maisemat ovat sis oikein mukavat, ja meri velloo sillan alla tuossa ihan lähellä! Lisäksi löysin pyöräkellarista hyljättyjen tavaroiden osastolta sängyn, jonka otin omakseni, eli vieraille on luvassa sänkypaikka.

Atmösfääri on siis kohdallaan ja ihmiset ovat mukavia. Vaikeuksia on aiheuttanut lähinnä se, että kaikki on sujunut tähän asti niin mallikkaasti, että en ole ollut juurikaan yhteydessä yliopistoon hyväksymiskirjeen saatuani. Kaikki muut ovat kuulemma lähettäneet sata sähköpostia ja kyselleet esimerkiksi asumisasioista, joten heille on siinä sivussa ilmoitettu, että vaihto-opiskelijoiden orientaatiopäivää on siirretty kolmella viikolla. Minulle ei sitten kukaan tullut ilmoittaneeksi, kun minun osaltani kaikki meni hyvin ja hoidin esimerkiksi asuntoasiat täällä itsenäisesti ilman yliopiston apua.

Tänä aamuna luulin siis aloittavani Introduction Activities -päivät 15 muun vaihtarin kanssa, mutta tultuani yliopistolle kukaan ei oikein tiennyt missä minun olisi pitänyt olla ja monelta. Hyväksymiskirjeen mukana tulleen aikataulun mukaan kaikkien vaihtareiden oli määrä saapua Härnösandiin niin, että he voisivat ottaa osaa 12. tammikuuta järjestettävään oritentaatiopäivään. En löytänyt yliopiston kirjastosta salia, jossa oritentaatio-ohjelman piti alkaa, ja kysyin ensimmäiseltä vastaantulijalta, mihin minun kuuluisi hänen mielestään mennä. Hän ei osannut auttaa, ja ohjasi minut seuraavan vastaantulijan hoiviin, joka ohjasi minut edelleen kirjaston henkilökunnan luo. Juoksin kolmen eri kirjastotädin kanssa vuorotellen ympäri rakennusta, ja löysimme viimein tyhjän salin, jossa orientaatio-ohjelman olisi pitänyt alkaa jo jokin aika sitten. Seurasi lukematon määrä puheluita, joiden lomassa otettiin fikaa, päiviteltiin härregud, ja lopulta saatiin kiinni henkilö, joka vakuutti, että tilaisuus on käynnissä naapuritalossa. Lähdin viereiseen rakennukseen, jossa ei orientoitu yhtään ketään. Sitten soi puhelin, ja sain kuulla, että olen toistaiseksi ainut kaupunkiin saapunut vaihto-opiskelija, mutta voin toki ottaa osaa videokonferenssiin, joka pidetään toiselta kampukselta käsin (Mittuniversitetet toimii kolmessa eri kaupungissa). Sovittiin myös, että kirjastohenkilökuntaan kuuluva Kevin pitää minulle kierroksen kampuksella. Englantilainen Kevin kierrätti minua ympäri kampusta ja jutteli mukavia ruotsiksi erittäin vahvalla englannin aksentilla. Viimeistään tässä vaiheessa fiilikset alkoivat olla melko surrealistiset. Loppupäivä kului Kevinin ja hallintorakennuksen väen kanssa ihmetellessä, miten on mahdollista, että en pääse kirjautumaan sisään yliopiston koneille, vaikka minulle luoduissa tunnuksissa ei ole mitään tavallisesta poikkeavaa. IT-tuki vaihtoi salasanan kolme kertaa, poisti minut lopulta koko systeemistä ja loi minulle uuden tunnuksen, joka ainakin toistaiseksi toimii. Juttelin myös espanjan ja ruotsin kurssieni opettajien kanssa, jotka olivat sitä mieltä, että voisin mennä esimerkiksi lukioon pitämään espanjan tunteja. ¿QUE? Vahtimestarin kopissa roikkui Jyväskylän Pallokerhon kaulaliina. VAD?! Kaikki tämä kaaos hoitui kokonaan ruotsin kielellä, ja minua luultiin tämän takia toistuvasti suomenruotsalaiseksi. MITÄH?!

Kaikesta huolimatta fiilikset on korkealla, pääsen ensi viikolla osallistumaan ruotsalaisten fuksiviikkoon, kun muutakaan ohjelmaa ei ole. Kaikki tapaamani henkilöt ovat olleet ihan pihalla aivan kaikesta, kuten esimerkiksi työkaveriensa työhuoneiden sijainnista, mutta hyvin avuliaita sikäli kun ovat pystyneet auttamaan, ja auliita kahvittelemaan kanssani. Alku on ollut jännä, ja jännityksellä odotan myös jatkoa. Voisin vaikka opiskella ruotsia keskenäni näin ensi alkuun. Ai niin, tässä lista tämän viikon avainsanoista:

krångla = inte fungera som det ska (!)

ragga = amisajella, you know, sitä tiettyä rallia ympäri kaupunkia

skagenröra = katkarapu-majoneesi-tilli -tahna

hekto = 100 grammaa

kallprata = sanakirjan mukaan puhella joutavia, ruotsalaisten mukaan asiakaspalvelijan tärkein tehtävä

banan/lakan/lapp/lax/lök/papp = 1000 kruunua

laganda = yhteishenki

filmjölk = maidon ja jugurtin välimuoto, hyvää murojen kanssa

Näillä mennään.