Turisteina ja keskiajalla

Tommi oli täällä 10 päivää, jihhei! Tommi lensi Algarven alueelle Faroon ja mä menin sinne vastaan. Vietettiin muutama päivä Farossa ja edettiin sieltä Lissaboniin. Lissabonissa oltiin pari päivää ja sitten edettiin tänne Coimbraan. Lopuksi vietettiin vielä pari yötä Portossa, josta Tommi lensi pois. Oli ihan älyttömän kivaa, ja Tommi näki Portugalista melkein yhtä paljon mitä mä oon nähny tähän asti. Faron lähellä käytiin vähän biitsillä, Lissabonissa hortoiltiin pitkin aurinkoisia katuja, Coimbrassa otettiin osaa opiskelijafestari Latadaan ja Portossa turisteiltiin vielä vähän ennen Tommin lähtöä. Aijoo ja oho, Lissabonissa Tommille tarjottiin huumeita kahden päivän aikana 16 kertaa (!). En oo törmänny tohon täällä aiemmin, mut ehkä ne tarjookin vaan pojille. Myöhemmin kuultiin mun portugalilaisilta kämppiksiltä, että ei ne ees oo mitään huumeita, kaikki kodittomat haluu vaan tehdä vähän rahaa turistien kustannuksella ja myy mitä tahansa mömmöjä ohikulkijoille. Kun sanottiin että ei kiinnosta, ne kysy aina "What's your problem?!". No ei ongelmaa, mutta älkää tulko tyrkyttämään Lissabonin pääkadulla niitä lumehuumeitanne. Muuten kaikki luisti oikein mainiosti ja huomasin että tykkään tästä maasta sitä enemmän mitä enemmän nään. :)

Ja hei: nää täällä Coimbrassa uskoo, että akateeminen vartti on Coimbrasta kotoisin! Coimbran yliopisto on Portugalin vanhin ja Euroopan 14. vanhin, eli perinteet on pitkät. Joka tasatunti yliopiston kello soittaa, ja ennen vanhaan kun opiskelijoilla ei ollut omaa kelloa kellon sointi tarkoitti, että on aika lähteä kotoa luennolle. Kaupunki ei ole kovin iso ja kello kuuluu hyvin yliopiston ymäristöön, jossa opiskelijat asuvat, eli vartissa ehti hyvin könytä ylös mäkiä aina luentosaliin saakka.

Keskiaikaisista perinteistä puheen ollen, minäkin olen taantunut keskiaikaisiin käytänteisiin. Olen nyt reilun kuukauden yrittänyt löytää humanistisen tiedekunnan pedagogisen neuvojan, jonka kanssa mun pitäisi jutella yhden kurssin suorittamisesta. Etsin ensin sen miehen toimistoa viikon, koska se ei näy tiedekunnan kartassa. Kun löysin sen, kävin siellä kaksi viikkoa tavoittelemassa sitä miestä mutta se ei oo koskaan siellä. Kun viimein löysin, se sanoi, että se miettii tätä mun tilannetta pari päivää ja juttelee sitten kurssin opettajan kanssa, jonka kanssa mä voin hoitaa asian loppuun. No kysyin kurssin opettajalta viikon jälkeen, että miten on. Neuvoja ei ollut koskaan puhunut opettajan kanssa. Palasin etsimään neuvojaa. Yliopiston nettisivulla on kaikkien muiden yhteystiedot paitsi pedagogisen neuvojan, tietty. Pyysin osoitteen tiedekunnan kansliasta ja kysyin neuvoa sähköpostitse. Maili tuli bumerangina takaisin, neuvojan sähköpostia ei ole olemassa. Olin neuvoton ja jäljensin sähköpostin käsin paperille ja sujautin sen keskiaikaisesti neuvojan oven alitse. Nyt odottelen vastausta.

Sää on alkanut viiletä, täällä on Suomen syyskuumainen ilma. Suunniteltiin kämppisten kanssa että huomenna mentäis roomalaisille raunioille, ne on ihan tässä lähellä mutta ei olla vielä käyty. Eilen piti juhlia Halloweenia, tehtiin ruokaa, leivottiin ja tehtiin glögiä. Ruokaa ja juomaa oli niin paljon, että oltiin vaan tässä meillä eikä lähdetty kaupungille huitelemaan kun oli jo aamuyö kun glögit oli juotu. Oli huippukivaa mutta halloween-henki jäi vähän vähemmälle, ei kepposteltu tai muuta. Mutta päätettiin viettää jälkihalloweenia ens tiistaina, sitten maalataan naama ja keppostellaan oikein olan takaa. He.